Infrapunasaunan sähkönkulutus ja liitäntä pistorasiaan

Infrapunasaunan sähkönkulutus ja liitäntä pistorasiaan

Infrapunasaunaa harkitseva kerrostaloasukas tai omakotitalon remontoija kysyy yleensä ensin kaksi asiaa: paljonko laite kuluttaa sähköä ja riittääkö sille tavallinen pistorasia. Infrapunasaunan sähkönkulutus on yllättävän pieni, mutta liitännän kanssa tehdään edelleen virheitä, joista pahimmat näkyvät vasta palaneena pistorasiana tai jatkuvasti laukeavana sulakkeena. Tässä artikkelissa käydään läpi todelliset kulutusluvut, sulakkeiden ja pistorasioiden rajat sekä se, milloin sähköasentaja tarvitaan.

Mistä infrapunasaunan teho muodostuu

Infrapunasauna ei lämmitä ilmaa samalla tavalla kuin kiuas. Säteilijät lämmittävät suoraan kehoa, ja hytin ilma jää tyypillisesti 40-60 asteeseen. Siksi teho on murto-osa perinteisen sähkökiukaan tehosta.

Yhden hengen hytin teho on yleensä 1,0-1,5 kW, kahden hengen 1,5-2,0 kW ja kolmen tai neljän hengen kabiinin 2,0-3,5 kW. Säteilijätyyppi vaikuttaa jonkin verran. Hiilikuitupaneelit toimivat laajalla pinnalla ja matalammalla pintalämpötilalla, keraamiset säteilijät kuumenevat nopeammin ja pistemäisemmin, ja täysspektrisäteilijöissä on usein suurempi kokonaisteho.

Vertailun vuoksi: 6 kW:n sähkökiuas keskikokoisessa saunassa ottaa verkosta nelinkertaisesti sen, mitä tavallinen kahden hengen infrapunahytti. Kiukaalle tarvitaan lähes aina 400 V:n kolmivaiheliitäntä, infrapunasaunalle useimmiten ei.

Infrapunasaunan sähkönkulutus käytännössä

Lasketaan esimerkki. Kahden hengen hytti, teho 1,8 kW, esilämmitys 15 minuuttia ja saunominen 40 minuuttia. Säteilijät eivät ole koko aikaa täysillä, koska termostaatti katkoo lämmitystä tavoitelämpötilan jälkeen. Todellinen kulutus asettuu noin 1,2-1,6 kWh:iin kertaa kohden.

Kun sähkön kokonaishinta siirtoineen on 12-18 senttiä kilowattitunnilta, yksi saunakerta maksaa noin 15-30 senttiä. Neljä kertaa viikossa tekee vuodessa noin 250-330 kWh eli 30-60 euroa.

Perinteinen 6 kW:n sähkökiuas lämpenee 45-60 minuuttia ja kuluttaa koko saunomiskerralla tyypillisesti 5-8 kWh. Ero on selvä, mutta ei pidä unohtaa, että kyse on eri kokemuksesta. Löylyä infrapunahytissä ei ole.

Myytti: infrapunasauna ei kuluta käytännössä mitään

Myyntiesitteissä toistuu väite, että infrapunasauna kuluttaa ”saman verran kuin hiustenkuivaaja”. Teholtaan se pitää paikkansa, mutta hiustenkuivaajaa käytetään viisi minuuttia, saunaa tunnin.

Juuri pitkäkestoinen kuormitus ratkaisee pistorasian kestävyyden. Tunnin yhtäjaksoinen 1,8 kW:n kuorma lämmittää liitoksia aivan eri tavalla kuin lyhyt piikki. Kulutus on euroissa pieni, mutta sähköasennukselle se on vaativa käyttötapaus.

Riittääkö tavallinen pistorasia

Suomalaisissa asunnoissa pistorasiaryhmät on suojattu yleensä 10 A:n tai 16 A:n sulakkeella. 230 voltissa 10 A tarkoittaa noin 2,3 kW:n ja 16 A noin 3,7 kW:n teoreettista ylärajaa. Jatkuvassa kuormassa kannattaa jättää selvä marginaali, joten käytännön raja 10 A:n ryhmällä on noin 2 kW.

Kokenut asentaja katsoo ensin, mitä muuta samassa ryhmässä on. Vanhemmissa taloissa yksi ryhmä voi kattaa makuuhuoneen, eteisen ja olohuoneen pistorasiat. Kun infrapunasauna, televisio ja ilmalämpöpumppu ovat päällä yhtä aikaa, sulake laukeaa. Pistotulppaliitännäinen hytti toimii hyvin silloin, kun ehdot täyttyvät:

  • hytin teho on enintään noin 2 kW
  • pistorasia on maadoitettu ja kunnossa, ei löysä tai värjäytynyt
  • ryhmässä ei ole muita suuria jatkuvia kuormia
  • laite kytketään suoraan seinään ilman jatkojohtoa tai haaroitinta
  • kosteissa tiloissa ryhmä on suojattu vikavirtasuojalla

Yli 2,5 kW:n kabiinit vaativat käytännössä oman ryhmän, ja osa valmistajista edellyttää kiinteää liitäntää. Valmistajan asennusohje menee aina yleisneuvon edelle, myös takuun osalta.

Milloin tarvitaan sähköasentaja

Sähköturvallisuuslain mukaan kuluttaja saa vaihtaa pistotulpan tai jatkojohdon, mutta ei tehdä kiinteitä asennuksia. Uuden pistorasian, oman ryhmän tai kiinteän liitännän tekee aina sähköurakoitsija. Sama raja koskee laajemmin kaikkia saunaprojekteja, mistä lisää artikkelissa saunamoduulin sähkötyöt ammattilaisen ja kuluttajan näkökulmasta.

Oman ryhmän vetäminen sähkökeskukselta maksaa tyypillisesti 200-500 euroa, jos reitti on lyhyt ja keskuksessa on tilaa. Pidemmät vedot ja keskuksen muutokset nostavat hinnan 600-1 000 euroon. Asennustyön osuudesta voi hakea kotitalousvähennystä, ja ajantasaiset prosentit ja enimmäismäärät kannattaa tarkistaa Verohallinnon sivuilta ennen tilausta.

Kerrostalossa remontti-ilmoitus isännöitsijälle tarvitaan, jos asennus ulottuu taloyhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin. Pelkkä pistotulpalla kytkettävä hytti asunnon sisällä ei yleensä vaadi ilmoitusta.

Yleisimmät virheet liitännässä

Jatkojohto pysyväksi ratkaisuksi. Ohut, kelalla oleva johto lämpenee pitkässä kuormassa ja voi sulaa. Jos pistorasia on väärässä paikassa, oikea korjaus on uusi pistorasia, ei pidempi johto.

Sulakkeen koon arvaaminen. Moni olettaa, että kaikki ryhmät ovat 16 A. Ennen ostopäätöstä kannattaa käydä sähkökeskuksella ja selvittää, mikä sulake suojaa juuri sitä pistorasiaa, johon hytti tulee. Ryhmäkaavio löytyy usein keskuksen kannen sisäpuolelta.

Sijoitus märkätilaan ilman suunnittelua. Kylpyhuoneeseen tai kodinhoitohuoneeseen sijoitettu hytti tuo mukaan suojaetäisyydet ja IP-luokitusvaatimukset. Paikan valinnasta kerrotaan tarkemmin artikkelissa infrapunasaunan asennuspaikka kotona.

Esimerkki: kerrostaloasunto Tampereella

Tyypillinen tilanne on 1980-luvun kerrostalokaksio, johon hankitaan kahden hengen 1,7 kW:n hiilikuituhytti makuuhuoneen nurkkaan. Sähkökeskuksessa makuuhuoneen pistorasiat ovat 10 A:n ryhmässä yhdessä olohuoneen kanssa. Hytti toimii, kunnes talvella samaan ryhmään kytketään öljylämpöpatteri.

Ratkaisu oli sähköasentajan vetämä uusi 16 A:n ryhmä vikavirtasuojalla. Kustannus jäi alle 400 euron, ja ongelma poistui pysyvästi. Lisää käyttökokemuksista ja hyödyistä löytyy artikkelista infrapunasauna kotiin.

Mökillä tilanne on toinen. Aurinkosähköjärjestelmällä varustetulla mökillä 1,5-2 kW:n jatkuva kuorma voi ylittää invertterin kapasiteetin, joten infrapunasauna ei automaattisesti sovi verkon ulkopuoliseen kohteeseen.

UKK

Paljonko infrapunasauna kuluttaa sähköä kuukaudessa?
Kahden hengen hytti, jota käytetään neljä kertaa viikossa, kuluttaa noin 20-30 kWh kuukaudessa. Nykyhinnoilla se tarkoittaa noin 3-5 euroa kuukaudessa.

Voiko infrapunasaunan kytkeä tavalliseen pistorasiaan?
Voi, jos hytin teho on enintään noin 2 kW, pistorasia on maadoitettu ja ryhmässä ei ole muita suuria kuormia. Suuremmille malleille tarvitaan oma ryhmä tai kiinteä liitäntä, jonka tekee sähköurakoitsija.

Tarvitaanko infrapunasaunalle kolmivaiheliitäntä?
Kotikäyttöön tarkoitetut hytit toimivat lähes aina yksivaiheisella 230 V:n liitännällä. Kolmivaiheliitäntä on tarpeen vain isoissa, ammattikäyttöön tarkoitetuissa kabiineissa tai yhdistelmäsaunoissa, joissa on myös sähkökiuas.

Ennen kuin tilaat hytin

Infrapunasaunan sähkönkulutus on niin pieni, ettei se ratkaise hankintaa. Ratkaisevaa on liitäntä. Selvitä ryhmän sulakekoko ja muut kuormat ennen tilausta, vertaa niitä hytin tehoon ja lue valmistajan asennusohje.

Jos teho ylittää 2 kW tai pistorasia on epävarmassa kunnossa, tilaa sähköasentaja ennen hytin toimitusta. Muutaman sadan euron asennustyö on pieni hinta laitteesta, jota käytetään vuosia ja joka kuormittaa sähköverkkoa tunnin kerrallaan.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista