Saunan paneelin jälkikäsittely ratkaisee, pysyykö juuri valmistunut sauna siistinä ja helppohoitoisena 15-20 vuotta vai alkaako se tummua, kerätä likaa ja halkeilla jo ensimmäisinä talvina. Tämä artikkeli on tarkoitettu omakotirakentajalle, mökkisaunaa kunnostavalle ja kotisaunaa remontoivalle, joka on juuri saanut viimeisen paneelilaudan paikalleen ja miettii, mitä seuraavaksi pitää tehdä. Käydään läpi tarkastus, puhdistus, pintakäsittelyn valinta ja ensilämmitys siinä järjestyksessä kuin ammattilainen ne tekee.
Tarkastuskierros ennen kuin pintaan kosketaan
Kokenut saunarakentaja ei avaa yhtään purkkia ennen kuin on kiertänyt saunan otsalampun kanssa. Sivuvalossa näkyy jokainen koholle jäänyt naulankanta, haljennut ponttilauta ja ruma jatkos, joka päivänvalossa jäi huomaamatta.
Naulankannat upotetaan 1-2 mm pinnan alle naulaimella. Saunassa tällä on käytännön merkitys, koska kuuma metalli polttaa ihoa ja ruostuu kosteudessa, jolloin paneeliin jää tumma valumajälki. Siksi kiinnitykseen kuuluu aina ruostumaton tai kuumasinkitty naula tai paneelikiinnike.
Seuraavaksi katsotaan nurkat, katonrajat ja oven ympärykset. Paneelin ja karmin väliin jäävä 3-5 mm rako on usein tarkoituksellinen liikkumavara, eikä sitä täytetä silikonilla vaan peitetään listalla. Lista kiinnitetään vain toiseen pintaan, jotta puu pääsee elämään lämpötilan ja kosteuden mukana.
Pölyn ja purun poisto oikeassa järjestyksessä
Puhdistus aloitetaan katosta ja edetään alaspäin. Ensin imuroidaan harjasuulakkeella ponttien urat ja listojen alustat, sitten pyyhitään pinnat kuivalla mikrokuituliinalla. Märkää rättiä ei käytetä vielä, koska se nostaa puun syyt pystyyn ja tekee pinnasta karhean.
Jos pinnassa on lyijykynämerkintöjä tai käsien rasvajälkiä, ne hiotaan kevyesti 180-240 karkeuden hiomapaperilla syiden suuntaan. Haapa ja abachi ovat pehmeitä puita, joihin epäkesko jättää helposti kuoppia, joten käsihionta on turvallisempi valinta. Pinttyneisiin tahroihin käy mieto, saunakäyttöön tarkoitettu pesuaine, ja niitä löytyy esimerkiksi saunanpesuaineiden valikoimasta.
Saunan paneelin jälkikäsittely – käsitelläänkö vai ei
Ratkaisu riippuu ensisijaisesti puulajista ja siitä, kuinka paljon saunaa käytetään. Lämpökäsitelty haapa ja abachi jätetään yleensä käsittelemättä, koska niiden pinta kestää kosteutta valmiiksi hyvin ja niiden ominaistuoksu ja lämpötuntuma halutaan säilyttää. Tervaleppä tummuu luonnostaan vuosien myötä punaruskeaksi, mikä kuuluu monen mielestä sen viehätykseen.
Kuusi- ja mäntypaneeli sekä vaalea haapa hyötyvät suojakäsittelystä eniten. Esimerkiksi Tikkurilan Supi Saunasuoja on vesiohenteinen, puolihimmeä suoja-aine, joka vähentää lian ja kosteuden imeytymistä ja hidastaa puun tummumista. Litran purkki maksaa rautakaupoissa tyypillisesti 20-35 €, ja sillä käsittelee kokonaisen 6-8 m² saunan seinät ja katon.
Kodin pesuhuoneen yhteydessä oleva, lähes päivittäin lämpiävä sähkökiuassauna on eri tapaus kuin mökin kerran viikossa lämpiävä puukiuassauna. Ahkerassa käytössä suojattu pinta helpottaa siivousta selvästi. Kesämökillä käsittelemätön puu hengittää vapaasti ja kuivuu nopeasti saunomisen jälkeen, eikä suoja-aine välttämättä tuo lisäarvoa.
Puulajien eroista paneelia valittaessa kerrotaan tarkemmin artikkelissa saunan paneelin valinta – haapa, tervaleppä ja abachi.
Suoja-aineen levitys askel askeleelta
Ammattilainen aloittaa koealueesta. Saunasuoja levitetään ensin piiloon jäävään kohtaan, esimerkiksi lauteiden alle, jotta nähdään, miten pinnan sävy muuttuu kuivuttuaan. Varsinainen työ etenee näin:
1. Varmista, että pinta on kuiva ja pölytön ja huoneen lämpötila on 15-25 °C.
2. Levitä ohut kerros leveällä siveltimellä tai telalla laudan koko pituudelta, jotta jatkoskohtiin ei jää raitoja.
3. Pyyhi ylimääräinen aine pois nukkaamattomalla liinalla 10-15 minuutin kuluttua.
4. Anna kuivua valmistajan ohjeen mukaan, yleensä 1-3 vuorokautta, ennen kuin saunaa lämmitetään.
5. Tee tarvittaessa toinen ohut kerros pesutilan puoleiselle alaosalle, joka kastuu eniten.
Kiukaan välitöntä ympäristöä ei käsitellä kalvoa muodostavalla aineella. Esimerkiksi Harvian tai Helon seinäkiukaan takana oleva paneeli lämpenee niin paljon, että pinta voi kellastua ja alkaa haista. Kiukaan valmistajan ilmoittamat suojaetäisyydet ja mahdollinen suojalevy ratkaisevat, mitä alueelle saa tehdä.
Yleisin myytti: lakka suojaa saunan parhaiten
Moni olettaa, että lakka on paras ja pitkäikäisin suoja, koska se toimii hyvin lattiassa ja huonekaluissa. Saunassa tilanne on päinvastainen. Tavallinen huonekalulakka muodostaa tiiviin kalvon, joka 80-100 asteen lämpötilassa pehmenee, tahmeutuu ja lopulta halkeilee. Halkeamista pääsee kosteutta kalvon alle, jolloin puu tummuu laikukkaasti juuri niistä kohdista, joita oli tarkoitus suojata.
Saunaan tarkoitetut suoja-aineet on kehitetty kestämään lämpöä ja päästämään puun kosteus läpi. Lauteet käsitellään vielä eri tuotteilla kuin seinät, koska ne ovat ihokosketuksessa. Laudepintojen käsittelyä käsitellään omassa artikkelissaan lauteiden lakkaus ja viimeistely.
Mitä välttää jälkikäsittelyssä
Liian paksu kerros on yleisin virhe. Kun saunasuojaa levitetään reilusti, pintaan jää kiiltävä ja liukas kalvo, joka tekee puusta muovisen näköisen. Kaksi ohutta kerrosta on aina parempi kuin yksi paksu.
Käsittely pölyiselle pinnalle sitoo hiomapölyn pysyvästi pinnan alle. Varsinkin tummassa lämpökäsitellyssä haavassa harmaa pöly näkyy selvästi vielä vuosien päästä.
Liian kiireinen ensilämmitys pilaa usein muuten onnistuneen työn. Remontin valmistuttua perjantaina kiuas laitetaan helposti saman tien täysille, vaikka suoja-aine ei ole ehtinyt kovettua. Tuloksena on tahmeita kohtia ja voimakas kemiallinen haju.
Ensilämmitys ja ensimmäiset viikot
Uusi kiuas lämmitetään ensimmäisen kerran tyhjässä saunassa ovi raollaan ja tuuletusventtiilit auki. Kiukaan vastusten ja runkojen suoja-aineet palavat pois, mikä tuntuu käryn hajuna noin 30-60 minuutin ajan. Löylyä ei heitetä tässä vaiheessa, eikä saunassa istuta.
Paneelin kannalta on hyvä nostaa lämpötilaa maltillisesti. Ensimmäinen lämmitys tehdään 60-70 asteeseen, ja vasta muutaman lämmityskerran jälkeen sauna lämmitetään normaaliin 80-90 asteeseen. Puu kuivuu rauhassa ja paneelien saumat asettuvat tasaisesti.
Ensimmäisten 2-3 kuukauden aikana kannattaa seurata, aukeavatko jatkokset tai nouseeko yksittäinen lauta pontista. Pieni liike on normaalia, varsinkin jos paneeli varastoitiin ennen asennusta kylmässä autotallissa eikä sisätilassa vähintään 2-3 vuorokautta. Rajut raot taas kertovat yleensä liian kosteasta puutavarasta.
Kustannukset ja kotitalousvähennys
Jälkikäsittelyn tarvikkeisiin, eli suoja-aineeseen, siveltimiin, hiomapaperiin ja listoihin, kuluu tavallisessa 5-8 m² kotisaunassa yleensä 60-150 €. Jos työ teetetään ammattilaisella, työn osuudesta voi hakea kotitalousvähennystä, mutta materiaalit eivät ole vähennyskelpoisia. Laskussa työ ja tarvikkeet kannattaa siksi eritellä.
Saunakauppa myy nimenomaan saunan rakentamisen ja varustamisen tarvikkeita. Kylpyhuoneen laatoitus ja vesieristys hankitaan kylpyhuonekaupoista ja niitä tekeviltä urakoitsijoilta.
UKK
Pitääkö saunan paneeli käsitellä asennuksen jälkeen?
Ei ole pakko. Lämpökäsitelty haapa, abachi ja tervaleppä jätetään usein käsittelemättä. Kuusi- ja mäntypaneeli sekä vaalea haapa hyötyvät saunasuojasta, varsinkin päivittäin käytettävässä kotisaunassa.
Kuinka pian käsittelyn jälkeen saunaa saa lämmittää?
Useimmat vesiohenteiset saunasuojat vaativat 1-3 vuorokauden kuivumisajan. Ensimmäinen lämmitys tehdään maltillisesti 60-70 asteeseen ilman löylyä.
Voiko vanhan lakatun paneelin päälle levittää saunasuojaa?
Ei suoraan. Vanha lakkakalvo pitää hioa pois, jotta uusi suoja-aine imeytyy puuhun. Jos lakka on jo halkeillut ja puu sen alla tummunut, paneelin uusiminen voi tulla edullisemmaksi kuin hionta.
Viimeinen vinkki ennen ensimmäisiä löylyjä
Jälkikäsittely on se vaihe, jossa hyvä saunaremontti joko viimeistellään tai pilataan. Tee tarkastuskierros sivuvalossa, imuroi ponttien urat, valitse käsittely puulajin ja käyttötiheyden mukaan ja anna suoja-aineen kuivua rauhassa. Säästä viimeiseksi muutama ylimääräinen paneelilauta saunan ullakolle tai varastoon. Kun vahingossa kolhittu lauta pitää vaihtaa viiden vuoden kuluttua, samasta erästä peräisin oleva puu sopii sävyltään parhaiten.