Saunan rakentaminen kerrostaloasuntoon ja taloyhtiön lupa

Saunan rakentaminen kerrostaloasuntoon ja taloyhtiön lupa

Kerrostaloasunnon oma sauna on monelle Helsingin, Tampereen tai Turun kaksion omistajalle unelma, joka kaatuu usein jo ensimmäiseen kysymykseen: saako taloyhtiössä ylipäätään rakentaa saunan omaan asuntoon? Lyhyt vastaus on, että yleensä saa, kun saunan rakentaminen kerrostaloasuntoon tehdään oikeassa järjestyksessä ja taloyhtiön lupa eli käytännössä muutostyöilmoitus on käsitelty ennen ensimmäistäkään porareikää. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä taloyhtiö saa vaatia, mitkä tekniset asiat ratkaisevat ja missä kohdin hanke yleensä kompastuu.

Hyöty on selvä. Oma sauna nostaa asunnon arvoa ja vapauttaa taloyhtiön yhteissaunan vuorolistasta. Lisäksi hyvin dokumentoitu muutostyö helpottaa myöhemmin asunnon myyntiä.

Taloyhtiön lupa ja muutostyöilmoitus käytännössä

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakas saa tehdä huoneistossaan muutoksia, mutta niistä on ilmoitettava taloyhtiölle kirjallisesti ennen töiden aloittamista. Kyse on teknisesti ilmoituksesta eikä luvasta, ja ero on tärkeä. Taloyhtiö ei voi kieltää saunaa mielivaltaisesti, mutta se voi asettaa ehtoja ja kieltää työn, jos siitä aiheutuu haittaa rakenteille, muille asukkaille tai talotekniikalle.

Isännöitsijä käsittelee ilmoituksen tyypillisesti 2-4 viikossa, ja isommissa taloyhtiöissä hallitus päättää ehdoista kokouksessaan. Taloyhtiöllä on oikeus valvoa työtä osakkaan kustannuksella. Valvontakulut ovat yleensä 200-800 €, märkätilan vedeneristystarkastuksen kanssa joskus enemmän.

Ammattilainen aloittaa aina samasta paikasta: hän pyytää isännöitsijältä taloyhtiön muutostyöohjeen ja huoneiston pohja- ja sähköpiirustukset. Niistä näkee heti, kulkeeko tulevan saunan seinässä nousulinja tai ilmanvaihtokanava.

Sähköt ja kiukaan teho kerrostalossa

Kerrostalosaunassa kiuas on käytännössä aina sähkökiuas. Puukiuas ei tule kysymykseen savupiipun ja paloturvallisuusvaatimusten takia, ja infrapunakiuas on vaihtoehto lähinnä silloin, kun sähköliittymä ei riitä perinteiselle kiukaalle.

Tavallinen 1,5 x 1,5 metrin kerrostalosauna lämpenee 4,5 kW:n kiukaalla. Seinäkiukaat, kuten Harvian Vega, Helon pienet seinämallit tai Tylön kompaktit kiukaat, sopivat ahtaaseen tilaan. Isommassa, noin 6-8 kuution saunassa tarvitaan 6 kW. Jos lasiseinää on paljon, teho mitoitetaan reilummin, koska lasi viilentää huonetta selvästi. Tehon mitoituksesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa kiukaan valinta perheen koon mukaan.

Kiuas liitetään 400 V kolmivaiheliitäntään, ja kriittinen kysymys on asunnon pääsulakkeiden koko. Monessa 1960-1980-luvun kerrostalossa asunnon pääsulakkeet ovat 3 x 25 A, mikä yleensä riittää 6 kW:n kiukaalle. Vanhemmissa taloissa liittymä voi olla pienempi tai jopa yksivaiheinen, jolloin pelkkä kiuas ei ratkaise mitään. Sähkötyöt saa tehdä vain rekisteröity sähköurakoitsija, ja taloyhtiö vaatii lähes aina käyttöönottotarkastuspöytäkirjan.

Ilmanvaihto ja kosteus – missä hanke usein kaatuu

Sauna tuottaa kosteutta, ja kerrostalossa se kosteus kulkee yhteisiin ilmanvaihtokanaviin. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa saunaan tarvitaan poisto yleensä lauteiden alta tai katon rajasta oven puoleiselta seinältä, ja korvausilma tuodaan kiukaan yläpuolelle. Asukas ei saa itse lisätä poistoventtiiliä yhteiseen kanavaan. Muutos pitää suunnitella niin, ettei koko nousulinjan ilmavirta muutu.

Painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa vanhoissa taloissa, kuten monissa Helsingin kantakaupungin 1920-1950-luvun taloissa, tilanne on hankalampi. Taloyhtiö saattaa vaatia LVI-suunnittelijan lausunnon, joka maksaa tyypillisesti 300-600 €.

Kosteuden kannalta ratkaisevaa on vedeneristys. Jos sauna rakennetaan kylpyhuoneen yhteyteen, lattian vedeneristyksen pitää jatkua saunan puolelle. Itse kylpyhuoneremontti laattoineen ja vedeneristyksineen on kylpyhuonekauppojen ja märkätilaurakoitsijoiden alaa. Saunakaupasta haetaan kiuas, paneelit, lauteet, ovi ja valaistus.

Saunamoduuli vai rakennettu sauna kerrostaloasuntoon

Kerrostalossa yleinen ratkaisu on valmis saunamoduuli, joka kootaan valmiista elementeistä esimerkiksi kylpyhuoneen nurkkaan tai entiseen vaatehuoneeseen. Moduulin hinta asennettuna on yleensä 4 000-9 000 € kokoluokasta ja kiukaasta riippuen. Rakennettu sauna kylpyhuoneremontin yhteydessä maksaa helposti 10 000-18 000 €, koska mukana on purku- ja märkätilatyöt.

Moduulikin vaatii muutostyöilmoituksen. Siihen tulee kiinteä sähköliitäntä ja ilmanvaihtomuutos, ja juuri niistä taloyhtiö on kiinnostunut. Lisätietoa sähkötöiden jaosta löytyy artikkelista saunamoduulin sähkötyöt.

Paneeliksi kerrostalosaunaan valitaan usein vaalea haapa tai tummempi lämpökäsitelty haapa. Tervaleppä tuo perinteistä tunnelmaa, ja abachi pysyy lauteissa viileänä. Pienessä saunassa vaalea paneeli ja LED-valaistus lauteiden alla saavat tilan näyttämään isommalta.

Yleisimmät virheet taloyhtiön saunahankkeessa

Tyypillinen tilanne on 1970-luvun kerrostalo Tampereella. Osakas tilaa saunamoduulin ja sähkömiehen, ja ilmoitus taloyhtiölle lähtee vasta asennusviikolla. Isännöitsijä pysäyttää työt, koska kylpyhuoneen vedeneristyksestä ei ole dokumentteja. Moduuli seisoo pakkauksissa olohuoneessa kuukauden, ja asennus sovitaan uudelleen.

Samat virheet toistuvat taloyhtiöstä toiseen:

– Kiuas ostetaan ennen kuin pääsulakkeiden koko on tarkistettu.
– Poistoilmaventtiili kytketään itse yhteiseen kanavaan, mikä häiritsee naapureiden ilmanvaihtoa.
– Saunan seinä rakennetaan suoraan kantavaa seinää tai nousulinjan kotelointia vasten ilman höyrynsulkua.
– Valmistuneesta työstä ei säilytetä tarkastuspöytäkirjoja, ja ne puuttuvat asuntokaupassa.

Myytti: taloyhtiö voi kieltää saunan ilman syytä

Moni osakas luulee, että hallituksen kielteinen kanta päättää asian. Näin ei ole. Hallitus voi asettaa ehtoja, kuten vaatia sertifioidun vedeneristäjän, LVI-suunnitelman ja valvonnan. Kielto edellyttää kuitenkin perusteltua haittaa tai vaaraa. Yhtiöjärjestyksessä voi olla tiukempia määräyksiä, joten se kannattaa lukea ennen kuin vetoaa lakiin.

Myytin vastakohtakin on väärä. Moni ajattelee, ettei pieni moduuli tarvitse ilmoitusta lainkaan. Ilmoitusvelvollisuus syntyy, kun työ voi vaikuttaa taloyhtiön rakenteisiin, ilmanvaihtoon tai sähköjärjestelmään, ja kiinteästi asennettu sauna vaikuttaa käytännössä aina vähintään kahteen niistä.

Työn osuudesta voi hakea kotitalousvähennystä. Vähennyksen prosentti ja enimmäismäärä kannattaa tarkistaa Verohallinnon sivuilta remonttivuoden mukaan, ja urakoitsijalta on syytä pyytää lasku, jossa työn osuus on eritelty.

UKK

Tarvitaanko kerrostalosaunalle rakennuslupa kunnalta?
Ei yleensä. Huoneiston sisäiseen saunaan riittää taloyhtiölle tehty muutostyöilmoitus. Jos muutos koskee kantavia rakenteita tai rakennuksen paloturvallisuutta, kunnan rakennusvalvonta voi edellyttää lupaa.

Kuinka suuri kiuas kerrostalosaunaan tarvitaan?
Noin 4-6 kuution saunaan riittää 4,5 kW:n sähkökiuas ja 6-8 kuution saunaan 6 kW. Kiukaan kivien määrä on tämän kokoluokan kiukaissa yleensä 20-40 kg.

Kuka maksaa taloyhtiön valvonnan?
Osakas. Taloyhtiö saa periä valvonnasta ja muutostyön aiheuttamista kuluista korvauksen muutoksen tekijältä.

Yhteenveto: järjestys ratkaisee

Saunan rakentaminen kerrostaloasuntoon onnistuu useimmissa taloyhtiöissä, kun asiat tehdään oikeassa järjestyksessä. Ensin muutostyöohje ja piirustukset, sitten sähkö- ja ilmanvaihtoselvitys ja kirjallinen ilmoitus taloyhtiölle. Vasta niiden jälkeen tilataan kiuas ja paneelit. Kun ehdot ovat tiedossa ennen tilausta, kiuas mahtuu sulakkeisiin, ilmanvaihto toimii ja asunnon myynnissä on näyttää valmiit tarkastuspöytäkirjat.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista