Jatkuvalämmitteinen ja kertalämmitteinen kiuas ovat kaksi täysin erilaista tapaa lämmittää sauna, ja valinta niiden välillä vaikuttaa suoraan sekä arkeen että remontin hintalappuun. Kaupunkiasunnon kylpyhuoneen yhteydessä oleva pesuhuonesauna toimii yleensä jatkuvalämmitteisellä sähkökiukaalla, kun taas mökkisaunassa kertalämmitteinen puukiuas on edelleen monelle se ainoa oikea vaihtoehto.
Mitä jatkuvalämmitteinen ja kertalämmitteinen kiuas tarkoittavat käytännössä
Jatkuvalämmitteinen kiuas pitää löylyhuoneen lämpötilan tasaisena koko käytön ajan – termostaatti sammuttaa ja käynnistää vastukset tarpeen mukaan, jolloin saunaan voi mennä milloin vain illan aikana ilman uutta lämmitystä. Käytännössä lähes kaikki sähkökiukaat toimivat tällä periaatteella.
Kertalämmitteinen kiuas taas lämmitetään kerralla haluttuun lämpötilaan, minkä jälkeen se ei enää lisää lämpöä – kivimassa luovuttaa varastoituneen lämmön hiljalleen pois. Perinteinen puukiuas savupiipulla on tästä tyyppiesimerkki, mutta myös osa suurikivisistä sähkökiukaista voidaan rakentaa kertalämmitteisiksi, jos halutaan erityisen kovaa ja pitkäkestoista löylyä.
Jatkuvalämmitteinen sähkökiuas arjen saunaan
Sähkökiuas tehon valinnalla on suora yhteys siihen, kuinka nopeasti sauna lämpenee ja kuinka tasaisesti se pysyy lämpimänä. Pieneen 3–5 m³ pesuhuonesaunaan riittää tyypillisesti 4,5 kW:n kiuas, keskikokoiseen 6–9 m³ saunaan 6 kW ja isompaan, yli 10 m³ tilaan tarvitaan jo 9 kW ja usein 400 V kolmivaiheliitäntä.
Harvia, Helo, IKI Kiuas, Misa, Saunatec ja Tylö valmistavat kaikki jatkuvalämmitteisiä malleja, joissa ohjauskeskus hoitaa lämpötilan säädön ja monissa uusimmissa sähkökiukaissa myös etäohjauksen mobiilisovelluksella. Tämä on erityisesti taloyhtiöiden ja omakotirakentajien suosima ratkaisu, koska kotiin voi tulla valmiiksi lämmenneeseen saunaan ilman että kiuas on käynyt turhaan koko päivää päällä.
Yleinen väärinkäsitys on, että jatkuvalämmitteinen kiuas kuluttaa aina enemmän sähköä kuin kertalämmitteinen ratkaisu. Todellisuudessa termostaatti säätää tehon tarpeen mukaan, jolloin yhden saunomiskerran kulutus jää usein maltillisemmaksi kuin monet olettavat – 6 kW:n kiuas normaalissa 60–75 asteen saunassa käy tunnin aikana vain osan ajasta täydellä teholla.
Kertalämmitteinen puukiuas mökin sydämenä
Puukiuas on monelle mökkiläiselle tunnesyistä ylivoimainen valinta – halkojen pinoaminen, tulen sytyttäminen ja lämmön odottaminen kuuluvat saunomisen rituaaliin siinä missä itse löylyt. Kertalämmitteinen puukiuas lämmittää saunan yleensä 45–90 minuutissa saunan koosta ja polttopuun laadusta riippuen, ja kivimassa pitää lämmön yllä vielä pitkään sen jälkeen kun tuli on sammunut.
Tämä ratkaisu sopii huonosti tilanteisiin, joissa saunaan halutaan mennä useita kertoja illan aikana tai perhe saunoo eri aikoihin – kiuas pitää lämmittää uudelleen, jos löyly ehtii jäähtyä liikaa. Mökkikäytössä tämä ei yleensä haittaa, koska saunominen tapahtuu kerran illassa yhtenä tapahtumana koko porukalle.
Puukiukaan huolto eroaa sähkökiukaasta myös siinä, että nuohous ja hormin kunnon tarkistus kuuluvat vuosittaiseen rutiiniin, ja pelastuslaki edellyttää, että palava kiuas jätetään aina valvotuksi. Tämä paloturvallisuusnäkökulma korostuu erityisesti mökeillä, joissa sauna on erillisessä rakennuksessa ilman jatkuvaa valvontaa.
Kivimäärä ja tehon mitoitus ratkaisevat löylyn laadun
Kiukaan kivimäärä vaikuttaa suoraan siihen, millaista löylyä kiuas antaa ja kuinka pitkään se pitää lämpönsä. Pienemmissä sähkökiukaissa kiviä on 20–35 kg, kun taas kertalämmitteisissä puukiukaissa ja suurikivisissä sähkömalleissa kivimäärä voi nousta 50–60 kiloon asti. Runsaampi kivimäärä tasaa löylyn pehmeämmäksi ja pidentää lämmön pysyvyyttä, mikä on osasyy siihen, miksi moni kokenut saunoja pitää kertalämmitteistä ratkaisua ”parempilöylyisenä” – kivimassaa on yksinkertaisesti enemmän.
Kivien materiaali ja laatu vaikuttavat lopputulokseen yhtä paljon kuin kiuastyyppi. Oliviinidiabaasi ja vulkaniitti kestävät lämpöshokkia ja halkeilevat hitaammin kuin tavalliset kivet, mikä pidentää kivien vaihtoväliä sekä jatkuva- että kertalämmitteisissä kiukaissa.
Sähköasennusten osalta 9 kW:n ja sitä suurempien kiukaiden asennus vaatii lähes poikkeuksetta sähköurakoitsijan ja 400 V kolmivaiheliitännän – tätä ei kannata yrittää itse, vaikka muun remontin tekisikin omin käsin.
Yleisimmät virheet kiuasta valittaessa
Kolme virhettä toistuu saunakauppojen asiakaskohtaamisissa jatkuvasti. Ensimmäinen on tehon aliarviointi – liian pieni kiuas joutuu käymään jatkuvasti täydellä teholla eikä saavuta koskaan kunnollista löylyä, varsinkin jos saunassa on paljon lasia tai kivipintaa, jotka sitovat lämpöä.
Toinen on kertalämmitteisen puukiukaan hankinta paikkaan, jossa sauna halutaan käyttöön nopeasti ja usein – esimerkiksi taloyhtiön yhteissaunassa tämä johtaa turhautumiseen, kun lämmitys pitää aloittaa aina tuntia ennen käyttöä. Kolmas virhe on unohtaa hormin ja paloturvaetäisyyksien tarkistus puukiuasta asennettaessa – rakennusvalvonta vaatii tarkat etäisyydet palaviin materiaaleihin, ja näiden jälkikäteen korjaaminen on kallista.
UKK
Kumpi on halvempi käyttää, sähkökiuas vai puukiuas?
Puun hinta vaihtelee alueittain, mutta itse kaadetulla tai edullisesti hankitulla polttopuulla kertalämmitteinen puukiuas on usein sähkökiuasta edullisempi käyttökustannuksiltaan. Kaupunkiasunnossa, jossa polttopuuta ei ole saatavilla ilmaiseksi, sähkökiuas on käytännössä ainoa realistinen vaihtoehto.
Voiko jatkuvalämmitteisen sähkökiukaan asentaa itse?
Pienitehoisen, alle 8 kW:n kiukaan sähköliitännän voi tietyin edellytyksin tehdä sähköalan ammattilaisen valvonnassa, mutta itse asennustyö ja käyttöönottotarkastus kuuluvat aina valtuutetulle sähköurakoitsijalle. Suuremmat, kolmivaiheliitäntää vaativat kiukaat vaativat aina ammattilaisen tekemän asennuksen.
Kestääkö kertalämmitteisen puukiukaan lämpö koko saunailan?
Hyvin mitoitettu ja täyteen ladottu puukiuas pitää lämmön yleensä 2–3 tuntia, mutta jos saunassa käydään useasti pitkin iltaa ja ovea avataan usein, lämpötila laskee nopeammin kuin jatkuvalämmitteisellä sähkökiukaalla.
Yhteenveto
Jatkuvalämmitteinen sähkökiuas sopii parhaiten arkikäyttöön, jossa saunaan mennään vaihtelevina aikoina ja lämpötilan halutaan pysyvän tasaisena ilman jatkuvaa valvontaa. Kertalämmitteinen puukiuas taas palvelee mökkikulttuuria ja niitä, joille itse lämmitysprosessi on osa saunomisen tunnelmaa – yli 3 miljoonaa suomalaista saunaa kertoo siitä, että molemmille ratkaisuille on oma paikkansa. Paras tapa varmistaa oikea valinta on käydä läpi saunan koko, käyttötiheys ja sijainti yhdessä saunakaupan myyjän kanssa ennen kuin kiuasmalli tai teho lyödään lukkoon.